Yleinen

Kotitaloudet kuormittavat kemikaaleilla vesistöjä — usein tietämättään

Jätevesien laatu paljastaa, että kodeissa käytetään paljon sellaisia tuotteita, jotka sisältävät ympäristölle vaarallisia aineita ja kemikaaleja.

Asukkaat kuormittavat jätevedenpuhdistamoja ja vesistöjä kodin kemikaaleilla usein tietämättään. EU:n ulkopuolella esimerkiksi tekstiilien valmistusta koskeva lainsäädäntö ei ole kovin tiukka. Siksi tuontitekstiilien mukana ostamme myös haitallisia aineita, jotka päätyvät pesussa jäteveteen. Tutuissa kuluttajatuotteissa, kuten paistinpannuissa tai vedenpitävissä teknisissä urheiluvaatteissa, voi olla haitallisia perfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS-yhdisteitä), jotka ovat erittäin pysyviä. Yhdisteitä käytetään, koska ne hylkivät vettä, likaa ja rasvaa. Myös kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa käytettyä antibakteerista triklosaania löytyy jätevesistä. Triklosaania arvioidaan päätyvän suomalaisille jätevedenpuhdistamoille noin 25 kg vuodessa. Määrästä vesistöihin jatkaa noin kolmannes. Triklosaanin määrää voi vähentää helpoimmin jättämällä sitä sisältävät tuotteet hankkimatta. ”Jätevedenpuhdistamoissa poistetaan kyllä tehokkaasti ravinteet ja orgaaninen aines, mutta kaikkia haitta-aineita puhdistamo ei pysäytä, vaan niitä päätyy vesistöihin”, kertoo vesiasiain päällikkö Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistyksestä.

 

Lajittelemalla ja valitsemalla oikein voit itse vaikuttaa vesistöjen tilaan

”Arjen valinnoilla on väliä. Ympäristömerkit huomioivat tuotteen koko elinkaaren ja rajoittavat tiukasti kemikaalien käyttöä. Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki kertovat tuotteen tai palvelun olevan ympäristön kannalta parhaiden joukossa,” kertoo asiantuntija Terhi Uusitalo Ympäristömerkinnästä.

Vastuullinen kuluttaja varmistaa, ettei omassa kodissa viemäriä käytetä roskiksena. Jätevesien johtaminen ja puhdistus onnistuvat parhaiten, kun viemäriin ei laiteta sinne kulumattomia aineita. ”Vie vanhentuneet tai käyttämättä jääneet lääkkeet apteekkiin. Vaarallisten jätteiden keräykseen kuuluvat myös kodin remontissa tutut aineet, kuten tärpätti ja maali”, muistuttaa Riihimäen Veden johtaja Jarmo Rämö.

 

Haluamme kertoa #pyttyasiaa

Voit katsoa tietoiskut sekä tietoa haitallisista aineista ja ohjeita vesistöystävällisiin toimintatapoihin kampanjan nettisivuilta  pytty.fi.

Kampanja on Vesilaitosyhdistyksen Baltic Sea Action Group-sitoumuspankkiin antama sitoumus. Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitosten lisäksi Pytty-kampanjassa on mukana Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki.

 

Lisätietoja

Johtaja Jarmo Rämö, Riihimäen Vesi, jarmo.ramo@riihimaki.fi, (019)758 4964

Vesiasiain päällikkö Saijariina Toivikko, Saijariina.toivikko@vvy.fi, (09) 8689 012.
Asiantuntija Terhi Uusitalo, Ympäristömerkintä, terhi.uusitalo@ecolabel.fi, (09) 6122 5118.
Tiedottaja Eeva Hörkkö, eeva.horkko@vvy.fi, (09) 8689 0123.

 


,


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0

Kommentit on suljettu.